Markkinafatalismia

Voiton maksimointia ajatellaan usein taloutemme välttämättömyytenä, melkein hyveenä. Se takaa talouden tehokkaan toiminnan. Sitä paitsi olisi moraalitonta ja luottamuksen pettämistä, jos yritysjohtajat maksimoisivat jotain muuta kuin yrityksen omistajien voittoa. Ajatellaan, että kaikki muut tavoitteet ovat automaattisesti ristiriidassa voiton maksimoinnin kanssa. Moraalista tai kohtuudesta puhuminen ei kuulu meille. Jos Suomessa haluaisimmekin elää toisin niin viimeistään globaalit luonnonlainomaiset markkinavoimat laittavat meidät järjestykseen. Kutsun tätä ajattelutapaa markkinafatalismiksi. Se on eräänlainen 'yhden jumalan' monoteistinen uskonto.

Silmiini sattui joku päivä sitten Amartya Senin, kansantaloustieteen nobelistin, vuonna 1991 pitämä kirjaksi koottu luento otsikolla 'Money and value: on the Ethics and Economics of finance'. Luennossaan hän raportoi teemaan liittyen mm. Aristoteleen, Adam Smithin ja 5. Mooseksen kirjan ajatuksia ja reflektoi niitä suhteessa taloustieteen nykyoppeihin. Markkinafatalismi näyttää olevan aika uusi ilmiö, eikä sitä oikein voi lopulta edes taloustieteen teorioilla perustella. Markkinoiden kaikkivoipaisuutta rajoittavat mm. ulkoisvaikutukset ja epätäydellinen kilpailu, jotka molemmat ovat taloutemme keskeisiä piirteitä.

Amartya Sen kirjoittaa Aristoteleen ajatuksista näin (oma suomennokseni):

'On selvää, että Aristoteles on hyvin huolissaan siitä, että joistakin finanssi- tai business- aktiviteeteista voi olla hyvin vähän sosiaalista hyötyä - itseasiassa mieluummin huomattavaa sosiaalista haittaa - vaikkakin nämä aktiviteetit tuottavat huomattavia yksityisiä voittoja. Hän ei hyväksynyt ajatusta, että finanssitoimet vaatisivat epätavallista kyvykkyyttä. Tämä business kyvykkyyden osa-alue on universaalia kaikille, jotka ovat kyenneet rakentamaan itselleen monopolin'.

Aristoteles piti finanssivoittojen tekemistä vähemmän taitoa vaativana kuin hyödykkyiden tuottamista. Loputon voitonmaksimointi oli hänen mukaansa tuottamatonta toimintaa, jolla on huonoja seurausvaikutuksia - kuten monopolien ja epätasa-arvon luominen. Aristoteles ei nähnyt rahalla mitään tuottavaa roolia. Sivumennen sanoen samantapainen ongelma on nykypäivän taloustieteilijöillä, jotka miettivät miten rahan rooli pitäisi mallittaa. Välillä rahan nähdään tuovan suoraan hyötyä siinä kuin hyödykkeetkin. Välillä oletetaan, että rahaa tarvitaan taloudellisten transaktioiden tekemiseen. Mutta emme oikein vieläkään ymmärrä mitä raha oikein on.

Koron periminen lainoille on ollut myös kautta historian kiistanalainen asia. Uskonnot saattavat rajoittaa sitä (5. Mooseksen kirja) tai kieltää sen (islam). 'Markkinavoimien luoja' Adam Smith itse myös halusi asettaa sallituille koroille jonkin ylärajan estääkseen ylenmääräisen yksityisten pikavoittojen tavoittelun aiheuttamia sosiaalisia haittoja.

Nykyajan markkinafatalismi on varsin epäkelpo jumala edes talousteoreettisesti. Moraalikato on talousteorian keskeinen käsite. Moraalikato saa markkinat toimimaan tehottomasti. Se estää mm. toimivien rahoitusmarkkinoiden kehittymistä monissa kehitysmaissa. Mikroluotot ovat olleet yksi tapa vähentää moraalikadon ongelmaa, koska luotto annetaan ryhmälle, jonka jäsenet valvovat toistensa toimia. Ulkoisvaikutukset merkitsevät taas sitä, että yritykset tai yksilöt eivät saa ympäristöään hyödyttävistä toimistaan täyttä korvausta, tai eivät maksa ympäristölle haitallisten toimiensa täysiä kustannuksia. Markkinat toimivat paremmin, jos ihmiset maksimoivat muutakin kuin rahallisia pikavoittojaan. Jos talouden toimija toimii rehellisesti tai ottaa huomioon päätöksenteossaan myös muille aiheuttamiaan hyötyjä tai haittoja, myös talous toimii paremmin. Itseasiassa ihmisten välinen luottamus on aivan keskeinen asia, jotta markkinat ylipäätään toimivat. Rahallakin on arvoa vain jos siihen luotetaan.

Mitä jos korvaisimme yksijumalaisen markkinafatalismin, toisen taloustieteilijä-rauhannobelistin, Muhammed Yunusin ehdotuksella: ihmiset maksimoisivat taloudellista voittoaan ja hyvän tekemistä ihmisille ja koko maailmalle (HS 21.12.2006).
Yunusin perustama Grameen Bank on näillä eväillä pärjännyt vaativilla, Bangladeshin köyhien musliminaisten markkinoilla, varsin hyvin. Ajatus on levinnyt laajalti kehitysmaihin eri mantereilla. Mikroluotot näyttävät yhdeltä lupaavimmista tavoista myös parantaa naisten asemaan.