Juha-Pekka Raeste siteeraa (HS, 21.12.2006) Muhammed Yunusin Nobel-esitelmässään esittämiä ajatuksia köyhyyden syistä.
Yunus muistutti Nobel-puheessaan mm. että 94 % maailman tuloista menee 40 prosentille maailman ihmisistä. Hän näkee nykytilan karmeana ihmisoikeuksia loukkaavana vahinkona, joka on korjattavissa.
Vahingon syy ei Yunusin mukaan ole niinkään vapaassa markkinataloudessa, vaan niissä käsitteellisissä rajoituksissa ja kehikoissa, joihin talouden eri pelaajat yritetään istuttaa. 'Tämä tulkinta kapitalismista eristää yrittäjät kaikesta poliittisesta, tunneperäisestä, sosiaalisesta, henkisestä ja ympäristöön liittyvistä ulottuvuuksista heidän elämässään', sanoo Yunus. Raeste jatkaa: 'Yunusin mukaan liiketoiminnan tavoitteiden yksinkertaistaminen on ehkä tehty osin perustelluistakin syistä, mutta samalla tulee karsittua pois juuri ihmiselon kaikkein olennaisimmat asiat. Yunusin arvion mukaan kapitalismin yksinkertaistamiseen on ajauduttu siksi, että vapaan markkinatalouden menestys on ollut niin vakuuttavaa. Kapitalismin perustuksia ei siksi ole tohdittu viime aikoina kyseenalaistaa. Ja mikä pahempaa, olemme tehneet parhaamme muuttaaksemme itsemme, niin tarkoin kuin mahdollista, yksiulottaisiksi ihmisiksi, jotta vapaa markkinatalous saisi toimia sujuvammin'.
'Kapitalismin olemusta on kuitenkin Yunusin mukaan helppo muuttaa - yksinkertaisesti määrittelemällä yrittäjän käsite uudelleen. Siihen riittää jo se, että yrittäjällä olisi yhden motivaation lähteen, esimerkiksi voitontavoittelun sijaan kaksi tavoitetta, kuten voiton tavoittelua ja hyvän tekeminen ihmisille ja koko maailmalle. Jälkimmäistä Yunus kutsuu sosiaaliseksi liiketoiminnaksi jonka tarkoitus on muuttaa maailmaa. Siinä sijoituksista ei oteta osinkoja, van tuotot sijoitetaan takaisin yhtiöön kasvua tai laadun parannusta ajatellen. Ajatusmallin hyvänä puolena on se, että näin moni ihminen, joka ei motivoidu pelkästä ahneudesta, voi käyttää lahjakkuuttaan paremman maailman luomiseen. Yunusin mukaan köyhyyden poistaminen on puhtaasti tahto- ja paneutumiskysymys.
Lopuksi Yunus vertasi köyhiä bonsai-puihin:
' Kun pisimmän puun parhaan siemenen panee kukkaruukkuun, saa korkeimman puun pienoismallin, vain parin tuuman kokoisen. Siemenessä ei ole mitään vikaa, vain kasvualusta on riittämätön. Köyhät ovat bonsai-puita. Heidän siemenissään ei ole vikaa. Täytyy vain tarjota se kasvualusta. Kun köyhät voivat vapauttaa energiansa ja luovuutensa, köyhyys katoaa hyvin nopeasti.'
Koko puheen voit lukea tai katsoa tästä.
No comments:
Post a Comment